Mistä on Ankaran kesä tehty?

Ankaran kaupunki hiljenee kesäkuussa, ruuhkia ei synny ja keskeisillä kauppakujilla on tilaa, ravintolat ovat jopa viikonloppuisin puolityhjinä, kesän kuumimpina aikoina paikalliset liikkuvat eniten iltaisin, puistoihin keräännytään kun päivä laskee, katujen varsille saapuu markkinamyyjiä ja liikkuvia ruokakojuja. Tänä vuonna paastokuukausi osui kuumaan ajanjaksoon ja toi oman tunnelmansa kesään.

Meillä on ollut vieraana tytön mummi ja ukki, jotka mielellään hoitivat tyttöä ja me pääsimme miehen kanssa viipottamaan. Mahdollisuus otettiin kiitollisena vastaan ja olemme pitkästä aikaa notkuneet Ankaran pimenevässä illassa terasseilla, syömässä, herkullisten ruokakärryjen käryäviä tuoksuja valikoiden, huomattu että kesäinen Ankara elää yöllä vaikka päivällä tuntuu että kaupunki on autioitunut.

Meillä on enää kaksi viikkoa aikaa lähtöön, yritän tavata ystäviä, hoidella asioita muuttoa varten, heräilen toisinaan yön tunteina muistamaan jonkun aamuun mennessä jo unohtuneen hoidettavan asian. Muuttopalvelu hoitaa onneksi muuton lähes kokonaan, ensi viikolla kotiimme saapuu arvioija ja lopullinen hinta selviää, sopimukseen kuuluu kaiken pakkaaminen ja purkaminen sekä uudessa kodissa taas kokoaminen, itse huolehditaan vain henkilökohtaiset tavarat ja pikkuesineet. Kaikki sopimuksetkin, kuten netti- ja kaapelitv, saadaan muutettua toiseen kaupunkiin melko helposti pientä maksua vastaan. Mies menee todennäköisesti edeltä muuttokuorman kanssa samaan aikaan, minä tytön ja koiran kanssa kunhan kuorma on purettu. Vuokrasopimus uusien vuokralaistemme kanssa on tehty tänään, viimeiset päivät tuntuvat jo valuvan käsistä ja kiirehän tässä vielä tulee kuten aina.

Tilinpäätöksenä 5 vuoden jälkeen Ankarasta jää tunne, että onneksi tultiin tännekin. Meille tapahtui kaupungissa hyviä asioita. Me tuskin palaamme enää tänne pysyvästi mutta jäämme ikävöimään ystävien lisäksi muutamia konkreettisia asioita:

• Oma piha ja rauha, missä suuressa miljoonakaupungissa voi asua edullisesti ydinkeskustan kulmalla, istua omalla vehreällä pihalla, kuunnella linnunlaulua ja seurata kissojen touhuja, ilman häiritseviä ääniä ja liikenteen pauhua?
• AOC eli Atatürk Orman Çiftliğin maatilan tuotteet, Ankaran oma pientuottaja, jonka pikkukaupoista saa parhaat juustot, oliivit, jogurtit, jäätelöt, maidot ja hyvää palvelua. Izmirin tuntijat, mikä on kaupungin vastine tälle?
• Ankara simit eli seesamirinkeli on erilainen kuin muualla, se on kovakuorinen ja ohut ja tavis simittejä kutsutaan kaupungissa maitosimiteiksi tai hienoston simiteiksi. 
• Pääkaupungin etuihin kuuluvat parhaimmat valtion sairaalat ja koulut.
• Kaikki virastot ja lähetystöt ovat täällä, passin uusiminen, viisumin pidennykset, kansalaisuusasiat jne. onnistuvat kaupungissa
• Konservatiivisessa kaupungissa vanhat hyvät käytöstavat ovat kunniassa, toivotetaankohan Izmirissä edelleen bussista poistuvalle hyvää päivänjatkoa arvoisa rouva vai onko rannikon ilmasto pilannut nämä tavat?
• Kuuminakin kesäpäivinä yöt ovat viileitä, edes tuulettimia ei tarvitse. 

Mitä emme jää ikävöimään:

• Huono ilmanlaatu
• Luonnon ja meren puuttuminen
• Konservatiivisella kaupungilla on miinuksensakin, sekalainen seurakunta kyllästyttää toisinaan, odotamme uudelta asuinalueelta modernia otetta.
• Rajalliset työmahdollisuudet, huolimatta että Ankara on pääkaupunki, ei täällä ole juuri ulkomaalaisia yrityksiä tai kv. toimintaa.
• Ankara on keskellä ei mitään, lähellä ei ole mukavia päivämatkakohteita tai pakopaikkoja kaupungin savuista.
• Mäkinen maasto toki karistaa kilot ja pitää kunnossa, mutta fillarointia tai rullaavia juoksulenkejä ei voi edes harkita, ostoslistalla onkin fillarit ensi vuodeksi.
• Merenantimien puuttuminen, tulevassa kotikaupungissa niitä on kuuleman mukaan tarjolla enemmin ja hinnatkin edullisemmat. Mies on viritellyt jo virveliään, jee kalaan!
• Izmirin ruokakulttuuri kiehtoo mezeillään, oliiviöljyruuilla ja merenantamillaan tuhteja anatolian lihapataruokia enemmin. 

Anteeksi vaan ankaralaiset mutta kaupunki on vähän junttila, sen takia tälläiselle pikku kaupungin tollolle sopeutuminen on ollut helppoa, siltikin iltakahvi tai viini merenrannan äärellä houkuttelee enemmin kuin sen nauttiminen pölyisen tien varrella. Täältä tullaan!